MELASMA
Melasma on yleinen krooninen pigmenttihäiriö, jossa iholle syntyy epäsäännöllisiä ruskehtavia pigmenttiläiskiä. Vaikka melasma on yleensä vaaraton, se voi häiritä ulkonäöllisesti ja vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin, mitä melasma on, miksi ja kenelle sitä syntyy sekä mitkä tekijät aiheuttavat sitä. Esittelen myös nykyisin yleisimmin käytettyjä tapoja lievittää ja hoitaa melasmaa – päivittäisestä ihonhoidosta ja aurinkosuojasta erilaisiin esteettisiin hoitoihin.
On tärkeää ymmärtää, ettei melasma yleensä ole ongelma, joka voidaan ratkaista yhdellä hoidolla. Koska melasma voi aktivoitua uudelleen onnistuneenkin hoidon jälkeen, parhaiden tulosten saavuttaminen edellyttää yksilöllistä lähestymistapaa, laukaisevien tekijöiden vähentämistä sekä johdonmukaista hoitoa ja ennaltaehkäisyä.
Melasma – mitä se oikeastaan on?
Melasma on hyperpigmentaatiohäiriö, jossa iholle, tavallisimmin kasvojen alueelle, syntyy ruskehtavia tai harmaanruskeita pigmenttiläiskiä. Melasman kehittymiseen vaikuttavat geneettinen alttius, hormonaaliset muutokset, auringonsäteily ja muut ulkoiset tekijät, kuten kuumuus, ihotulehdus ja ihoärsytys.
Melasmasta on viime vuosina saatu paljon uutta tietoa. Kyse ei ole vain ”liiallisesta pigmentistä”, vaan hankinnaisesta pigmenttihäiriöstä, johon osallistuvat melanosyytit eli pigmenttisolut, keratinosyytit, verisuonet, fibroblastit, syöttösolut, hormonit, UV-säteily ja muut ulkoiset tekijät.
Melasma ei tartu eikä ole vaarallinen, mutta monet kokevat sen ulkonäöllisesti häiritseväksi. Siksi sillä voi olla huomattava vaikutus itsetuntoon ja elämänlaatuun. Vuonna 2022 julkaistussa katsauksessa, joka käsitti 1 398 melasmapotilasta, todettiin melasman vaikuttavan merkittävästi henkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään.
On tärkeää ymmärtää, ettei melasma synny ainoastaan siitä, että iho on saanut liikaa aurinkoa. Nykykäsityksen mukaan kyse on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat:
- geneettinen alttius
- UV-säteily
- näkyvä valo
- hormonaaliset muutokset
- tulehdus
- stressi
- ihon verisuoniston muutokset
- ihon ikääntymiseen liittyvät muutokset
- kuumuus
- ihoärsytys ja ihovauriot
- tietyt kosmeettiset ja esteettiset hoidot
Miksi melasma syntyy?
Melasmassa ihon pigmenttisolut eli melanosyytit muuttuvat yliaktiivisiksi. Nykyisin kuitenkin tiedetään, ettei ongelma rajoitu vain melanosyytteihin. Melasmaihossa tapahtuu muutoksia myös epidermiksessä eli orvaskedessä, dermiksessä eli verinahassa, verisuonistossa ja ihon tukisoluissa, mikä edistää pigmentaation syntymistä ja säilymistä.
Tärkeimpänä ulkoisena laukaisevana tekijänä pidetään auringonsäteilyä. Sekä UVA- että UVB-säteily stimuloivat melanosyyttejä ja käynnistävät ihossa oksidatiivista stressiä ja tulehdusprosesseja. UV-säteily vaikuttaa melanosyyttien lisäksi keratinosyytteihin, fibroblasteihin ja syöttösoluihin. Ne alkavat vapauttaa erilaisia viestimolekyylejä ja kasvutekijöitä, jotka puolestaan edistävät melaniinin tuotantoa. Krooninen aurinkovaurio voi siksi muuttaa ihon mikroympäristöä tavalla, joka auttaa melasmapigmentaatiota säilymään myös suoran aurinkoaltistuksen vähennyttyä.
Toinen tärkeä tekijä ovat elimistön hormonaaliset muutokset. Melasmaa esiintyy huomattavasti useammin naisilla, ja sen puhkeaminen tai paheneminen voi liittyä raskauteen, hormonaaliseen ehkäisyyn ja muihin hormonaalisiin muutoksiin. Estrogeeni ja progesteroni voivat vaikuttaa melanosyyttien aktiivisuuteen ja lisätä melaniinin tuotantoa.
Myös geneettinen alttius vaikuttaa melasman syntyyn. Tämä auttaa selittämään, miksi melasmaa ei kehity kaikille, vaikka he altistuisivat auringonvalolle tai kokisivat hormonaalisia muutoksia.
Melasmaihossa on kuvattu myös krooniseen tulehdukseen ja ihon ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Esimerkiksi UV-vaurioiden muuttamat fibroblastit voivat vaikuttaa melanosyytteihin ja saada ne tuottamaan melaniinia eli pigmenttiä. Melasmaihossa on havaittu myös enemmän syöttösoluja ja niiden aktiivisuutta. Aktivoituessaan syöttösolut vapauttavat histamiinia sekä useita tulehdukseen ja immuunireaktioon liittyviä aineita.
Ihoärsytys ja tulehdus voivat myös pahentaa melasmaa. Esimerkiksi liian voimakkaat kosmeettiset hoidot, vahvat kuorinnat tai muu toistuva ihoärsytys voivat aiheuttaa tulehdusreaktion, joka voi edistää pigmentin muodostumista tai aktivoida olemassa olevaa melasmaa. Melasman hoidossa on siksi tärkeää löytää tasapaino ihon uudistamisen ja liiallisen ärsytyksen välttämisen välillä.
Pigmentaatio otsalla (A), ultraviolettilampun valossa (B) ja dermatoskoopilla tarkasteltuna (C).
Melasman hoito – mistä aloittaa?
Melasmaa ei voida ”parantaa lopullisesti” yhdellä hoidolla. Hoidon tavoitteena on siksi yleensä:
- vähentää olemassa olevaa pigmentaatiota
- vähentää melanosyyttien aktiivisuutta
- hallita laukaisevia tekijöitä
- ehkäistä uuden pigmentin muodostumista
- ylläpitää saavutettua tulosta.
Kaiken hoidon perusta on kuitenkin aurinkosuoja! Päivittäiseen käyttöön suositellaan laajakirjoista aurinkosuojaa, joka suojaa UVA- ja UVB-säteilyltä sekä näkyvältä valolta.
Paikallisesti käytettävät vaikuttavat aineet:
HYDROKINONI on pigmentaatiota vähentävä vaikuttava aine. Virossa 2-prosenttinen hydrokinoni on sallittu ammattikäyttöön. Hydrokinonia käytetään useimmiten ”Kligmanin yhdistelmänä” eli lääkärin määräämänä paikallisena kolmoishoitona, joka sisältää hydrokinonia (2–5 %), tretinoiinia (0,05–0,1 %) ja kortikosteroidia (hydrokortisonia, deksametasonia tai fluosinoloniasetonidia).
- hydrokinoni vähentää pigmentin tuotantoa
- tretinoiini edistää ihon uusiutumista ja tukee pigmentaatiota vähentävää hoitoa
- kortikosteroidi vähentää tulehdusta ja ihoärsytystä
On tärkeää tietää, että Kligmanin kolmoishoito on lääkärin määräämä lääkehoito, ei tavallinen kosmetiikkatuote. Lääkäri määrittää hoidon keston ja vaikuttavien aineiden pitoisuudet, ja hoito edellyttää perusteellista neuvontaa.
TRANEKSAAMIHAPPO vähentää melanosyyttien aktiivisuutta ja siten pigmentin tuotantoa. Traneksaamihappoa käytetään lääketieteessä verenvuodon ehkäisyyn, mutta viime vuosina sitä on tutkittu yhä enemmän myös melasman hoidossa. Vuonna 2024 julkaistu katsaus ja meta-analyysi sisälsi 22 satunnaistettua tutkimusta ja 1 280 melasmapotilasta. Traneksaamihappoa käytettiin tutkimuksissa suun kautta, paikallisesti ja pistoksina, ja kaikilla antotavoilla havaittiin melasman vaikeusasteen lievenevän. Voimakkain vaikutus havaittiin suun kautta otetulla traneksaamihapolla, mutta myös paikalliset valmisteet antoivat hyviä tuloksia. Suun kautta otettava traneksaamihappo on melasman off label -hoito eli käyttöaiheen ulkopuolinen hoito. Lääkettä on saatavilla Virossa, mutta sitä ei ole rekisteröity nimenomaan melasman hoitoon. Se on reseptilääke, jonka määrää lääkäri.
Paikallista traneksaamihappoa käytetään voiteissa ja seerumeissa, joita on Virossa saatavilla myös ilman reseptiä. Esimerkkejä Viron markkinoilla olevista tuotteista:
- SKIN1004 Madagascar Centella Tone Brightening Capsule Ampoule – sisältää muun muassa traneksaamihappoa, niasiiniamidia, Centella asiaticaa ja C-vitamiinia.
- Sesderma Azelac Ru Depigmenting Liposomal Serum – sisältää traneksaamihappoa ja muita pigmentaatioon vaikuttavia aineita, kuten atselaiinihappoa, 4-butyylidoresorsinolia ja C-vitamiinia.
- Vichy Liftactiv Pigment Specialist B3 -kasvoseerumi – sisältää traneksaamihappoa sekä 5 % niasiiniamidia, glykolihappoa ja C-vitamiinia.

ATSELAIINIHAPPO on ohrassa ja rukiissa esiintyvä luonnollinen kemiallinen happo. Sitä käytetään yleisimmin aknen, ruusufinnin ja hyperpigmentaation hoidossa. Atselaiinihappo vähentää myös melaniinin eli pigmentin tuotantoa. Lisäksi sillä on tulehdusta vähentäviä ominaisuuksia, joilla on tärkeä merkitys melasman lievittämisessä. Virossa atselaiinihappoa on saatavana sekä kosmetiikkatuotteissa että reseptilääkkeissä. Reseptilääkkeistä Virossa myydään Skinoren 20 % -voidetta, jonka sopivuuden arvioi lääkäri.
Myös pitoisuudeltaan miedommat kosmetiikkatuotteet voivat sopia melasmaihon hoitoon. Esimerkkejä Viron apteekeissa saatavilla olevista valmisteista:
- SVR [AZ] Ampoule Flash Sebiaclear -kasvoseerumi – sisältää 15 % atselaiinihappoa, 2 % niasiiniamidia ja 2 % sinkkiä. Valmistajan mukaan se on tarkoitettu pigmenttiläiskille, punoitukseen ja akneen taipuvaiselle iholle.
- LA ROCHE-POSAY Effaclar A.Z. -geelivoide epäpuhtaalle iholle – sisältää 10 % atselaiinihappoa sekä salisyylihappoa, hyaluronihappoa ja sinkkiä.
- NERDS-voideseerumi, jossa on 10 % atselaiinihappoa – sisältää lisäksi 3 % niasiiniamidia, oliiviskvalaania ja murumuruvoita. Valmistajan mukaan se sopii hyperpigmentaation ja epätasaisen ihon rakenteen lievittämiseen.
- DUCRAY KERACNYL -seerumi atselaiinihapolla – sisältää 8 % atselaiinihappoa ja 3 % glykolihappoa. Valmistajan mukaan se sopii erityisesti potilaille, joilla on hyperpigmentaation lisäksi akneen taipuvainen ja rasvaisempi iho.

Esteettisen lääketieteen hoidot:
KEMIALLINEN KUORINTA – kotihoidon lisäksi säännöllisistä kemiallisista kuorinnoista voi olla apua melasmaan. Melasman lievittämiseen käytetään yleisimmin glykolihappoa, maitohappoa ja salisyylihappoa. Vuoden 2024 tutkimuskatsauksessa glykolihappo arvioitiin kemiallisista kuorinnoista turvallisimmaksi ja tehokkaimmaksi melasman hoidossa. On tärkeää tietää, ettei ”vahvempi happo” tarkoita automaattisesti ”parempaa tulosta”. Melasma on pigmenttihäiriö, ja liian voimakas kuorinta voi aiheuttaa ihoärsytystä ja tulehduksen jälkeistä hyperpigmentaatiota, jolloin melasma voi päinvastoin pahentua.
Lue lisää hoidosta: kemiallinen kuorinta
MIKRONEULAUSTA käytetään melasman hoidossa sekä itsenäisenä hoitona että tukemaan vaikuttavien aineiden kulkeutumista ihoon. Mikroneulauksen voimakkuus tulee valita potilaan ihotyypin ja melasman aktiivisuuden mukaan, sillä liiallinen tulehdus voi pahentaa pigmentaatiota. Mikroneulausta on tutkittu esimerkiksi yhdessä traneksaamihapon, C-vitamiinin ja muiden pigmentaatiota vähentävien vaikuttavien aineiden kanssa. Vuoden 2023 tutkimuksessa todettiin mikroneulauksen ja paikallisen traneksaamihapon yhdistelmän lievittävän melasmaa tehokkaasti.
Lue lisää hoidosta: mikroneulaus
LASER- JA VALOHOITO voi olla tehokas melasman hoidossa, mutta erityinen varovaisuus on tarpeen ja ennen hoitoa tulee aina keskustella esteettisen lääketieteen ammattilaisen kanssa. Osa lasereista ja valohoitolaitteista voi tuottaa erittäin hyviä tuloksia, mutta liiallinen kuumuus tai ihovaurio voi aiheuttaa tulehduksen jälkeistä pigmentaatiota ja pahentaa melasmaa.
IPL eli intensiivinen pulssivalo on yksi mahdollinen melasman toimenpidehoito. IPL käyttää laajaa valospektriä, jonka avulla voidaan vaikuttaa ihossa olevaan melaniiniin sekä ihon verisuoniin liittyviin muutoksiin. Siksi IPL voi auttaa vähentämään pigmentaatiota ja tasoittamaan ihon sävyä. Vuoden 2026 alussa julkaistussa katsauksessa todettiin, että IPL voi lievittää sekä orvaskedessä että verinahassa olevaa melasmaa. Pelkkää IPL-valohoitoa saaneilla potilailla kuvattiin kohtalaista paranemista. Parhaat tulokset saavutettiin yhdistämällä IPL-hoidot muihin paikallisiin hoitoihin.
Lue lisää hoidosta: IPL
Tämä tieteellisestä artikkelista peräisin oleva kuva osoittaa selvästi, ettei melasma ole vain ”liikaa pigmenttiä”. Sen syntyyn ja säilymiseen osallistuvat ihon eri kerrokset, ja UV-säteilyllä sekä hormoneilla on tärkeä rooli. Melasman kehittymiseen liittyviä prosesseja voi tarkastella kuvasta lähemmin.
Yhteenveto
Melasma on krooninen ihon pigmenttihäiriö, jonka kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät – ennen kaikkea UV-säteily, hormonaaliset muutokset, geneettinen alttius ja ihon tulehdusprosessit. Siksi melasman hoidossa tavoitteena ei ole vain vähentää olemassa olevia pigmenttiläiskiä vaan myös ehkäistä niiden uusiutumista.
Melasman hoito vaatii johdonmukaisuutta, yksilöllistä lähestymistapaa ja realistisia odotuksia. Parhaat tulokset saavutetaan yleensä yhdistämällä paikallishoito pigmentaatiota vähentäviin toimenpiteisiin. Siksi aurinkosuojan käyttöä ja kasvojen ihon hoitoa on tärkeää jatkaa pigmentaation vaalennuttuakin, sillä melasma voi uusiutua.
Kärsivällisyys, johdonmukaisuus ja tietoinen ihonhoito auttavat kohti tasaisempaa ja terveemmän näköistä ihoa.
Blogikirjoitus perustuu tieteellisiin julkaisuihin. Lue lisää melasmasta täältä:
- https://link.springer.com/article/10.1007/s13555-022-00779-x
- https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ijd.17718
- https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8765589/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38530985/
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41508749/
- https://www1.racgp.org.au/ajgp/2021/december/melasma